Muistio 15.1.2015 seminaarista

Seminaari Stadin Aikapankin ja Helsingin kaupungin  yhteistyömahdollisuuksista

Stadin Aikapankki kutsui Helsingin kaupungin yhteiseen 15.1.2015 Kansalaisinfossa pidettyyn seminaariin, minkä tavoitteena oli selvittää aikapankin ja Helsingin kaupungin yhteistyön mahdollisuuksia. Helsingin kaupunginvaltuuston 3.9.2012 hyväksymän globaalin vastuun strategian mukaan ”Sosiaalisen kestävyyden, kaupunkilaisten omaehtoisen elämän ja talouden vakauden edistämiseksi kaupunki selvittää miten se voi tukea aikapankkien toimintaa.” Seminaarin tarkoitus oli olla avaus dialogille koskien aikapankkityön verotusta ja toviveron potentiaalia sekä sitä, miten Stadin Aikapankki voisi olla osa kaupungin ekologista ja eettistä taloutta ja luoda siten hyvinvointia asukkaille.

Tiivistelmä keskusteluista ja ehdotuksista:

  1. Alustukset.
  2. Ehdotukset: Miten yhteistyön kehittämisessä ja toviveron mahdollisuuksien tutkimisessa voitaisiin edetä
  1. Alustukset

Diat https://stadinaikapankki.files.wordpress.com/2015/01/staphki15.pdf 

Esiteltiin Stadin Aikapankin toimintaa ja kehittymistä viiden vuoden aikana. Toveja on vaihdettu 22 000, perustuen tasa-arvoon ja vastavuoroisuuteen. Jäsenet ovat yhdessä laatineet STAP ABC:n. Se sisältää arvot ja toimintaperiaatteet, jotka määrittelevät aikapankin toimintaa kuin myös sitä, mitkä yhteisöt voivat tulla aikapankin jäseneksi. Sen mukaisesti ”Stadin Aikapankin tavoitteena on edistää ihmisten keskinäistä avunantoa ja sitä kautta kehittää kulttuuria yhteisöllisempään suuntaan. STAP vahvistaa sosiaalisesti ja ekologisesti oikeudenmukaista paikallistaloutta, jossa jokaisella ihmisellä on yhtäläinen arvo ja osallistumisen mahdollisuudet”.

Esille nostettiin myös nykyinen vero-ohjeistus, joka horjuttaa Stadin Aikapankin päätoimintaperiaatteen, jonka mukaan kaikki työ on samanarvoista. Vero-ohjeistus on huomattavasti vähentänyt vaihtoja. Esiteltiin Stadin Aikapankin kehittämä tovivero eli järjestelmä, jossa tällä hetkellä 2 % jokaisesta palvelun tekijältä vastaanotetusta tovista kohdistetaan Stadin Aikapankissa mukana olevalle yhteisölle. Todettiin, että STAPin tovivero on alustava reaktio ja vastaus verotuskysymykseen ja esimerkki siitä, miten aikapankkeihin kohdistuvaa verotusta voitaisiin kehittää aikapankin arvojen mukaisesti ja säilyttää aikapankin autonomian. Toviveroon perustuva toiminta voisi täydentää nykyistä julkis- ja yhteisötaloutta eikä sen tarkoituksena ole ensisijaisesti säästää verovaroja tai korvata julkista hyvinvointivastuuta. Toviveron avulla voidaan myös rakentaa uusia osallistavia ja demokraattisia toimintamuotoja.

Stadin Aikapankki esiteltiin uutena talouden muotona ja sen rakentajana. Todettiin vahvasti myös se, että aikapankin toiminta ja muut uuden talouden muodot eivät ole teoreettisia mahdollisuuksia vaan todellisia ja toiminnassa olevia käytäntöjä, jotka toimivat jo ns. ”virallisen” talouden ulkopuolella. Toisin sanoen nämä talouden muodot, aikapankki ja sen tovivero mukaan lukien, ovat jo nyt elävä ja orgaaninen osa Helsingin kaupungin paikallistaloutta ja tovivero on osa paikallistalouden verotustoimintaa. Tämän pohjalta esitettiin seminaarin pääkysymys: millä tavoin kaupunki aikoo tunnistaa ja tukea tätä paikallistaloutta, joka ei ole rahataloudellista voittoa tavoittelevaa toimintaa vaan ihmisten omaehtoista pyrkimystä järjestää elämäänsä sosiaalisesti, eettisesti ja ekologisesti kestävämmin? Miltä kumppanuus Helsingin kaupungin ja aikapankin välillä voisi näyttää?

Esimerkkeinä kuvattiin kolmea aikapankin puitteissa tapahtuvaa paikallistalouden toimintamuotoa, jotka ovat avoimia toiminnan kenttiä aikapankkitoiminnalle ja saavat tukea toviverosta. Kolme aikapankissa toimivan yhteisön jäsentä esitteli, minkälaista ekologista ja sosiaalista potentiaalia aikapankilla on ja millä tavoin tovivero tukee näitä käytäntöjä.

Tovitukea eli inhimillistä tukea aikapankkiperiaatteella tarjoava Aika parantaa -verkosto alkoi kehittyä Stadin Aikapankin yhteydessä loppuvuonna 2011. Nykyään se on yksi STAPin vilkkaimmista yhteisöjäsenistä, jonka toimintaa ohjaavat paitsi STAP ABC ja tovietiketti, myös tovituen omat eettiset periaatteet. Tovituen eettisiin periaatteisiin sitoutuneita tukihenkilöitä eli tovitukijoita on tällä hetkellä reilut 70. Käytännön tukihenkilötoiminnan ohella tärkeää on arkipäiväistää mielenterveyteen ja jaksamiseen liittyvää keskustelua, hälventää mielenterveysongelmiin liittyvää häpeäleimaa ja kehittää omaehtoista mielenterveystyötä. Pohjimmiltaan tovituki on aikaa ja arvostavia kohtaamisia yhdistettynä mahdollisuuteen löytää toipumista tukevaa mielekästä tekemistä aikapankista.

Herttoniemen ruokaosuuskunta on vuonna 2011 perustettu, 100% osuuskuntalaisten omistama voittoa tavoittelematon organisaatio. Osuuskunnan tavoitteena on luoda uudenlaista, kestävää ja monipuolista ruoantuotantoa ja ruokakulttuuria. Viljelemme biodynaamisesti kaupunkilaisten omaa peltoa; meillä on luomu- ja Demeter-sertifikaatit. Kasvattamalla itse oman ruokamme olemme lisänneet tietoisuutta ruoan tuotantoon ja kulutukseen liittyvistä laajemmista kysymyksistä. Ympäristöstä huolehtiminen ja sosiaalinen kestävyys ovat meille toimintaamme ohjaavia periaatteita. Etsimme ja kokeilemme uusia ekologisempia ratkaisuja toiminnassamme. Aikapankki on mahdollistanut luomuruoan saamisen toveilla ja vastavuoroisesti saamme peltotalkoisiin aikapankkilaisia. Rahan poistaminen mahdollistaa sosiaalisesti eri luokista olevien ihmisten osallistumista yhteiseen toimintaan. Tuemme toiminnallamme myös pieniä paikallisia yrityksiä.

Kaupungissa toimiva avoin kulttuuriyhteistila toimii myös aikapankissa. Esiteltiin, miten se aikapankin kautta saa ja voisi saada tukea aikapankista ja sen toviverotuksesta, sekä millä tavoin sen osallistuminen aikapankkiin haastaa myös sen omaa toimintaa löytämään tapoja tovitoiminnan toteuttamiseksi.

Stadin Aikapankki esiteltiin myös vaihtoehtoisten valuuttojen tarpeellisuuden näkökulmasta: Internet on tehnyt mahdolliseksi muiden kuin pankin luomien velkasuhteiden likviditeetin eli liikkuvuuden; Todennäköisyys siitä, että nykyiset isot valuutat kaatuvat seuraavien vuosikymmenten kuluessa; Vaihtoehtoiset valuutat lisäävät taloudellista tasa-arvoa eli mahdollistavat suoraa vaihdantaa joustavamman talouden alueilla, joissa on isoista valuutoista pulaa. Huomautettiin että aikapankki käyttää valuuttana aikaa, toveja. Ei ole mitään rakenteellista syytä, miksei aikapankin kautta toimivaa taloutta voisi verottaa toveissa: kun joku ansaitsee toveja, palvelun saajalta (eli velalliselta) siirtyy vain osa toveista palvelun tuottajalle (eli velkojalle), osa verottajalle (esim. kunnalle). Jos on laillisia esteitä, aina voi säätää uusia lakeja tai muuttaa olemassaolevia. (Tutustu myös Teppo Eskelisen kommenttiin, jota ei ehditty seminaarissa esitellä ) Nostettiin esille myös, että paikallisvaluutat tasapainottavat taloutta: vähemmän likvidejä kuin isot valuutat -> vähemmän alttiita manipulaatiolle ja spekulaatiolle. Sveitsissä on vuosikymmenten kokemus WIR-järjestelmän toiminnasta ja tasapainottavasta vaikutuksesta.

Stadin Aikapankin tovit voidaan nähdä täydentävänä yhteisövaluuttana, joita on olemassa tuhansittain ympäri maailmaa. Näiden maailmanlaajuisten esimerkkien kautta tuotiin esiin, että aikapankin kehittyminen ja mahdollisuudet rakentaa sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää paikallistaloutta riippuvat kansallisesta lainsäädännöstä ja julkishallinnon intresseistä. Esiteltiin, miten eri puolilla maailmaa on otettu käyttöön erilaisia aikapankkeihin kohdistuvia verokäytäntöjä ja pohdittiin niiden ongelmia ja haasteita. Suomessa ja Helsingin kaupungissa olisi mahdollisuus etsiä sellaisia uusia toimintatapoja, jotka ennennäkemättömällä tavalla tukisivat omaehtoista aikapankkitoimintaa paikallistalouden rakentamisessa ja kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistämisessä. Tässä suhteessa verokysymyksen ratkaiseminen tai pikemminkin toviveromahdollisuuden kartoittaminen on ratkaisevassa asemassa. Se vaatii monenlaisia kokeiluja ja oppimisen prosessia aikapankin ja kaupungin välisenä kumppanuutena.

2.Ehdotukset

Kysyimme, miltä kumppanuus Helsingin kaupungin ja aikapankin välillä voisi näyttää? Tämän puitteissa seminaarin aikana nousi esille ehdotuksia erilaisista yhteistyömahdollisuuksista. Keskustelua johdatti kuitenkin se, miten kaupungin ja aikapankin välinen kumppanuus asettaa vaikean haasteen: miten aikapankki voi säilyttää autonomiansa? Tämän kumppanuuden selvittämiseksi aikapankkiaktiivit esittävät, että tarvitaan jonkinlainen työryhmä, joka koostuisi niin kaupunginvaltuutetuista kuin myös aikapankkiaktiiveista. Työryhmän tehtävänä olisi arvioida ja analysoida, mitkä ovat aikapankin yhteiskunnalliset vaikutukset ja miten se toteuttaa sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää paikallistaloutta. Työryhmään osallistuvat kaupungin edustajat ja aikapankkilaiset voivat saada toveja tekemäänsä työtä vastaan – samalla tavalla kuin aikapankin jäsenet saavat nykyisin siitä, kun he osallistuvat aikapankin kehittämiseen ja toiminnan ylläpitoon. Samalla kaupungin edustajat pääsevät mukaan aikapankkiin.

Esille nostettiin myös, että tarvitaan lisää konkreettisia kokeiluja. Hahmotus päälinjauksesta voisi olla, että jokin julkinen taho (kuten esim. päiväkoti), jonka toiminta on linjassa aikapankin toiminnan tavoitteiden ja pelisääntöjen (STAP ABC) kanssa, voi liittyä mukaan aikapankkiin. Aikapankin jäsenet voisivat jatkossa kohdentaa myös tälle julkiselle taholle toviveroa, minkä seurauksena olisi mahdollista selvittää ja arvioida, millä tavoin tovivero voisi toimia osana verovaroin kustannettavaa paikallistaloutta. Alla listaamme joitain ehdotuksia pilottiprojekteista, jonka kautta aikapankin ja kaupungin kumppanuus voisi hahmottua paremmin.

Pilotointia voitaisiin kokeilla joissain kaupungin yksiköissä, kuten nuorisoasiainkeskus, päiväkodit, ruokapuoli tai elinkeinotoiminta.

Aikapankki kuntoutustoiminnassa. Aika parantaa -verkoston tovituki soveltuisi hyvin kaupungin eri palveluiden kumppaniksi esimerkiksi ennaltaehkäisevässä työssä, tai tilanteessa jossa asiakas on irrottautumassa hoitosuhteesta tai vastaavasta, mutta hyötyisi kevyemmästä tukisuhteesta (johon voidaan aikapankin kautta yhdistää myös kodinhoitoapua). Toivomme kaupungin päättäjiltä tällaisen yhteistyön kehittämisen mahdollistavia linjauksia ja apua konkreettisten yhteistyökohteitten löytämiseksi. Aika parantaa -verkoston toiminta ja yhteistyö ulottuvat myös aikapankin ulkopuolelle. Yhdessä Kaakkois-Suomen Sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen kanssa toteutetaan Tovituki tunnetuksi -hanketta 2013 – 2016, jossa yhtenä yhteistyökumppanina on Helsingin sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistyön yksikkö. Myös muiden Helsingin kaupungin alaisten toimijoiden kanssa on käyty keskusteluja yhteistyön mahdollisuuksista, mm. kuntouttavaan työtoimintaan liittyen.

Aika parantaa -verkoston lisäksi aikapankkitoiminta sinänsä tarjoaa eri tavoin ja laajasti ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan mahdollisuuden.

Kunnan ja aikapankin yhteistyö asukasosallisuuden hankkeissa

Helsingin kaupungin asukasosallisuutta koskevissa hankkeissa selvitetään mahdollisuudet yhteistyöhön aikapankin kanssa tavoitteena edistää asukkaiden mahdollisuuksia osallistua ja kehittää toimintaa, joka perustuu asukkaiden itsehallintoon. Samalla selvitetään, miten kaupunki voi osaltaan edesauttaa tällaisen toiminnan luonteen mukaista kohtelua mm. verotuksessa (tovivero), hankintakäytännöissä, tilaratkaisuissa ym.

Keskustelemassa olivat mukana mm.

Yrjö Hakanen
Tuuli Hirvilammi
Veronika Honkasalo
Anne Kalmari
Hanna Koppelomäki
Pekka Nikander
Erkki Perälä
Olli Repo
Eeva Silvennoinen
Marjut Sonck
Niklas Toivakainen
Thomas Wallgren
Ruby van der Wekken

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s