Aikapankit ja ympäristö

Palveluiden vaihto aikapankeissa voi vähentää ympäristöongelmia monin tavoin. Ilmeisin yhteys on tietenkin se, että aikapankissa voi lainata toisten omistamia kestokulutushyödyk-keitä, kuten ompelukonetta tai saumuria. Stadin aikapankissa tarjotaan myös autoa lainaan. Lisäksi vaatteiden korjausompelu tai tuunaaminen voi vähentää tarvetta ostaa uusia vaat-teita. Lähellä tehdyt vaihdot voivat vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä.

Laajemmin on kuitenkin kyse siitä, että aikapankit tukevat aidosti palvelutaloutta. Ympäris-töongelmien vähentämiseksi on jo pitkään suositeltu siirtymistä tavaratuotannosta palvelu-tuotantoon. Samalla on puhuttu talouden ekotehokuuden lisääntymisestä ja immaterialisoi-tumisesta eli siitä, että tuotantoon tarvitaan yhä vähemmän luonnonvaroja. Tämä usko ta-loudellisen toiminnan ja luonnonvarojen kulutuksen irtikytkennästä on kuitenkin osoittautu-nut monissa tutkimuksissa kyseenalaiseksi. Päinvastoin näyttää siltä, että tehostuneesta tuotannosta saavutettavat hyödyt mahdollistavat tuotannon kasvun. Luonnonvarojen kulu-tuksen kasvu lisääntyy bruttokansantuotteen kasvun mukana. Näin ollen todetaan yhä use-ammin, että luonnonvarojen ylikulutuksen pysäyttämiseksi meidän tulee siirtyä supistuvaan talouteen.

Ongelmana on, että kun nykyisessä taloudessa ihminen tukee palveluita esimerkiksi ravin-tolassa syömällä, voidaan siitä saatu lisäarvo ja verovarat ohjata myös ympäristön kannalta haitalliseen toimintaan. Palveluiden tukeminen kasvattaa bruttokansantuotetta ja tätä kautta edesauttaa ylikulutukseen perustuvan talouden toimintaa. Globaalissa taloudessa raha ei ole sidottu aikaan, paikkaan eikä ihmisten välisiin suhteisiin. Kun rahan pitää kasvaa, val-jastetaan rahan valtaan kaikki saatavilla olevat luonnonresurssit, ympäristövaikutuksista piittaamatta. Rahaa voidaan käyttää sekä hyvinvointia lisäävästi että sitä tuhoavalla tavalla. Rahaan liittyvissä mittareissa ei näy taloudellisen toiminnan ulkoisvaikutuksia eli esimerkiksi tuotannosta aiheutuneita ympäristöongelmia. Rahataloudessa ei määritetä arvoa ihmisyh-teisöjä ja hoivaa kuvaavalle ydintaloudelle.

Ydintaloutta voidaan kasvattaa rajattomasti, toisin kuin luonnonvarojen kulutusta kiihdyttä-vää rahataloutta. Ydintalous kiinnittyy tiettyyn aikaan ja paikkaan eikä näin osallistu globaa-liin talouteen, jossa käyttämämme muiden maiden luonnonvarat saattavat pitää yllä abso-luuttista köyhyyttä muissa maissa. Toki ydintalouden pyörittämisestä aiheutuu kasvihuone-kaasuja mutta vaikutus on tavarakulutusta lisäävää rahataloutta pienempi.

Kun ihmiset voivat vaihtaa palveluita aikapankin kautta, voidaan rahataloutta supistaa sosi-aalisesti kestävällä tavalla. Talouden supistamisesta ei seuraa hyvinvointitappioita, kun ih-misillä on ympärillään erilaisia taitoja omaavia ihmisiä ja sosiaalista tukea tarjoava ihmisten verkosto. Samalla turvataan elinkelpoinen maapallo myös tuleville sukupolville.

Tuuli Hirvilammi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s