Aikapankki ja kansalaisliikkeet

Demokratia, käsitteenä, aatteena ja toteutuksena, kuuluu aikamme ja kulttuurimme hienoimpiin saavutuksiin. Liian usein kuitenkin käsityksemme demokratiasta rajoittuu edustukselliseen parlamentarismiin ja näin demokratia ja siihen liittyvä toiminta, kansalaisen näkökulmasta, supistuu äänestämisen aktiin. Tämä poliittisen mielikuvituksen suppeutuminen on suora uhka elävälle demokratialle. Pikemminkin demokratia tulisi mieltää jatkuvana prosessina — kenties jopa elämäntapana —, josta esim. äänestäminen ja edustuksellinen parlamentarismi on vain yksi osa. Kansalaisyhteiskunta on tällaisen aidon, elävän ja dynaamisen demokratian yksi tärkeimmistä kulmakivistä. Sosiaalinen, kulttuurillinen, taloudellinen ja ekolooginen solidaarisuus, sen esilletuominen, tukeminen, ylläpito ja takaaminen ovat suoraan liitoksissa kansalaisyhteiskuntaan.

Vaikka kansalaisyhteiskunnan, ja täten myös kansalaisliikkeiden osuus toimivan demokratian osalta on välttämätön, se elää jatkuvassa olemassaolon taistelussa. Yksi suurin syy tähän on sen tärkeimmän voimavaran uhanalaisuus: kansalaisten työpanos. Kansalaisliikkeiden toiminta perustuu pääosin vapaaehtoistoimintaan, toisin sanoen ei rahatalouteen. Jatkuvasti voimistuva riippuvuus rahatalouteen ja sen kasvuperiaatteeseen on, päinvastoin sen lupauksia, ajanut ihmisiä yhä tiukempaan ja ankarampaan työkiireeseen ja -kierteeseen. He jotka uskaltavat, kykenevät ja onnistuvat hyppäämään ulos tästä oravanpyörästä ja jotka antavat aikansa kansalaistoiminalle, huomaavat nopeasti, että töitä on enemmän kun tunteja päivässä ja ihmisiä vähemmän kun työtehtäviä. Ihmiset jotka taas ovat kokonaan tai osittain sidottuina tämän päivän työpaineisiin ei vaan yksinkertaisesti löydä resursseja ja voimavaroja aktiiviseen osallistumiseen kansalaisliikkeiden toimintaan. Tämä ei tarkoita, että ihmisiltä puuttuisi halu ja oikeat arvot kansalaistoimintaan: heiltä puuttuu aika. Kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta katsottuna aika on, jos ei rahaa arvokkaampi niin ainakin yhtä arvokas valuutta.

Stadin Aikapankki kutsuu kokoon kansalaisliikkeitä Suomen Sosiaalifoorumiin 21.–22.4.2012 ”World Café” tyyppiseen sessioon, keskustelemaan ja ideoimaan millä tavoin aikapankki konsepti voisi tukea kansalaisliikkeitä. Suomessa on 24 aktiivista aikapankkia josta Stadin Aikapankki (STAP) on yksi. Aikapankissa palveluiden vaihtamisessa valuuttana toimii aikaa. On siis luonnollista ja toivottavaa, että kansalaisliikkeet ja aikapankit yhdessä etsisivät keinoja miten ajan puutteessa oleva kansalaisyhteiskunta voisi aikapankin kautta löytää uusia voimavaroja. Eri toimintamalliehdotuksia on jo löydettävissä: esim. kansalaisjärjestöt voivat liittyä mukaan aikapankkeihin, mainostaa tätä mukanaoloa ja pyytää ihmisiä lahjottamaan heille ”toveja” (STAP:n valuutta yksikkö). Näin järjestöt voisivat esim. korvata toimijoita toveilla, jolloin molempien osapuolten riippuvuus rahaan laskee. Samalla järjestöt voivat aikapankin kautta, keräämillään toveillaan, löytää uusia toimijoita, jotka aika-korvauksien edestä suorittavat palveluita järjestöille. Mutta tämä ajattelu työ on vasta alussa. Tavoitteena sosiaalifoorumin World Café sessiossa on edistää näitä ja uusia ajatuksia, ja tämän myötä luoda uusia toimintamalleja jotka tukevat kansalaisyhteiskuntaa, vaihtoehtoista/rinnakkaista taloutta ja elävää demokratiaa.

Niklas Toivaka

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s