Aikapankit ja työ

Palkkatyöyhteiskunnassamme toisilla on palkkatyötä ja toisilla ei ole. Toiset ovat yrittäjiä ja toiset velkaantuneita. Toisilla on liikaa palkkatyötä ja toisilla on liikaa palkatonta työtä. Use-alla on raskaan palkkatyön lisäksi huolta hoivattavista lapsista, sairaista tai vanhuksista.

Palkaton työ liittyy ydintalouden käsitteeseen. Ydintaloudessa tehdään tänäkin päivänä lu-kuisia tunteja yhteiskunnan arvokkainta työtä. Ongelmana on, että tätä työtä ei tunnusteta. Mitkään työmarkkinat eivät kuitenkaan toimisi ongelmitta, jos lapsia ei olisi opetettu kuiviksi tai kaapista ei löytyisi aamulla puhdasta paitaa. Ydintalouteen liittyy myös esimerkiksi naa-purisuhteet ja vapaa-ajan yhteisöt, jotka luovat turvallisuutta elinympäristöön. Ydintaloutta vahvistaa kansalaistoiminta ja demokraattinen osallistuminen.

Monet meistä osallistuvat koulun vanhempaintoimikuntaan, liittyvät omakotitaloyhdistyk-seen tai toimivat omia arvoja edistävissä kansalaisjärjestöissä. Ajankäyttöön liittyvänä vai-keutena on se, että ydintalouden toiminta ei tuota riittävää, rahaa kasvattavaa lisäarvoa. Kapitalistisessa markkinataloudessa yksityisillä tahoilla ei yleensä ole halua tukea taloudel-lisesti ydintalouden toimintaa. Ydintaloudessa toimimisen lisäksi meidän siis tulee usein tehdä palkkatyötä.

Aikapankit liittyvät myös työn käsitteeseen. Mitä on työ ja miten sitä arvotetaan? Työtä ei ole vain suppeasti käsitetty palkkatyö. Aikapankin taustalla olevien arvojen mukaan ihmisel-lä on aina arvokkaita taitoja ja kykyjä hänen palkkatyöasemastaan riippumatta. Meillä kaikil-la on joku oma erityisalueemme, jossa olemme hyviä. Nämä taidot voi tuoda esiin ja yhtei-seen käyttöön aikapankissa.

Aikapankissa ihminen voi tuntea itsensä tarpeelliseksi työntekijäksi varsinaisesta palkka-työasemasta riippumatta. Esimerkiksi voisi kuvitella, että työkalupakin ja terveet jalat omis-tava keski-ikäinen pitkäaikaistyötön olisi hyvinkin ”työllistetty” henkilö omakotivaltaisella alueella, jossa asuu ikääntyneitä ihmisiä. Samoin eläkkeelle jäänyt yksinasuja voisi olla to-dellinen ”työyhteisön pelastaja” lapsiperheiden suosimassa kerrostalolähiössä. Aikapan-keissa ihmisarvo liittyy ihmisen toimintaan ja toimintamahdollisuuksiin, ei ulkopuolelta mää-riteltyihin kategorioihin, kuten työmarkkina-asemaan.

Ympäristösyistä kiihtynyt keskustelu talouden supistamisesta ja kohtuutaloudesta (de-growth) on tuonut esiin työajan lyhentämisen eräänä ratkaisuna. Työajan lyhentäminen vä-hentäisi sekä tuotantoa että kulutusta. Se olisi myös vastaus kiireisen työelämän aiheutta-miin hyvinvointiongelmiin ja stressiperäisten sairauksien ehkäisemiseen. Aikapankit voisivat liittyä hyvin työajan lyhentämiseen, sillä ne mahdollistavat pienemmillä tuloilla elämisen. Ai-nakin osan tulon menetyksistä voi kompensoida syömällä naapurin leipomaa leipää, majoit-tumalla ulkomailla paikallisen aikapankin jäsenen luona tai käyttämällä naapuruston kesken yhteistä autoa. Toisaalta aikapankit tietenkin toimisivat paremmin ja ulottuisivat laajemmal-le, jos palkkatyössä käyvillä ihmisillä vapautuisi aikaa niiden käyttämiseen. Työajan lyhen-täminen kasvattaisi toisin sanoen ydintaloutta – ja tätä kautta meidän hyvinvointiamme.

Tuuli Hirvilammi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s