Aikapankit, verot ja tasa-arvo

Stadin aikapankkia on syytetty veronkierrosta. On totta, että kun pyydän lähistöllä asuvaa palomiestä korjaamaan pyöräni aikapankin kautta, säästyn viemästä pyörääni ”oikeaan” polkupyörähuoltoon. On totta, että kun pyydän lähistöllä asuvaa tutkijaa leikkaamaan laste-ni hiukset, jää joltain kampaajalta euroni saamatta. Ja saattaa myös olla, että kun käyn ai-kapankin kautta opiskelijan luona hieronnassa, jää näin joku ”oikea” hieroja työtä vaille.

Osa aikapankissa tarjolla olevista palveluista on siis rehellisesti sanottuna sellaisia, joissa vähennetään eurojen kiertoa ja tätä kautta valtion saamia verotuloja. Joissain tilanteissa palveluiden vaihto aikaa vastaan korvaa markkinavaihtoja eli näiden vaihtojen vaihtoehtona on rahalla ostaminen ja markkinavaihdot. Aina näin ei kuitenkaan ole. Katsotaanpa siis myös muita esimerkkejä.

Kun leivon sämpylöitä naapurin lapsen syntymäpäiväjuhliin, ei perheen äidin tarvitse leipoa yömyöhään syntymäpäivien aattona. Kun ulkoilutamme lähistöllä asuvan sinkun koiraa, pääsee hänkin joskus teatteriin. Kun pyydän aikapankin jäsentä korjaamaan lapseni hou-sut, voi niitä taas käyttää eikä tarvitse ostaa uusia. Aikapankin kautta maahanmuuttajien lapset voivat saada apua läksyjen lukuun tai äkillisesti sairastuneet yksinhuoltajaäidit voivat saada ostokset kotiin kannettuina.

Monessa tapauksessa aikapankin kautta tapahtuvat vaihdot täydentävät rahamarkkinoiden vaihtoja. Useassa tapauksessa rahamarkkinoilta ei löydy vastaavaa palvelua. Ei ole ole-massa hyvin toimivia markkinoita esimerkiksi marsun hoitoon tai kukkien kasteluun loman ajaksi, yhden taulun ripustamiseen tai lampun vaihtamiseen. Ja on vaikeaa löytää koiran ulkoiluttajaa yhdeksi illaksi puhelinluetteloa selaamalla. Myöskään julkiset palvelut eivät ole riittäviä kaikkiin ihmisten tarpeisiin. Tällöin aikapankki mahdollistaa avun saamisen. Sen vaihtoehtona ovat tekemättömät työt ja tyydyttämättömät tarpeet.

Aikapankki laajentaa ihmisten toimintamahdollisuuksia vähentämällä rahariippuvuutta ja kasvattamalla ”sosiaalista pääomaa”. Aikapankki on väline sellaisen yhteiskunnan luomi-seksi, jossa myös pienituloisilla on mahdollista saada apua. Näin se tasa-arvoistaa ihmisten mahdollisuuksia. Esimerkiksi kun menen siivoamaan lähistöllä asuvan eläkeläisen luo, saa hän puhtaan kodin. Eläkkeellään hän ei olisi voinut palkata siivoojaa ”oikeilta” markkinoilta. Samoin kaikilla kaupunkilaisilla ei suinkaan varaa korjauttaa polkupyörää, pyytää graafista suunnittelijaa kotisivujen tekijäksi tai käydä edes kampaajalla.

Aikapankki tasa-arvoistaa erilaisia lähtökohtia myös sosiaalisissa suhteissa. Esimerkiksi maahanmuutajilla tai maalta muuttaneilla ei ole usein lähellä isovanhempia tai sukulaisia, jotka voivat tyhjentää postilaatikon loman aikana, viedä autottoman opiskelijan sieniretkelle tai vahtia lapsia elokuvareissun ajan. Kaupunkinaapurustoissa luontainen arjen jakaminen ja vastavuoroisuus ei ole meillä kovin tuttua. Aikapankki on sosiaalisia yhteisöjä luova väli-ne. Aikapankin avulla ihmiset löytävät toisensa ja voivat pyytää apua.

Aikapankki on siis tasa-arvon todeksi tekemistä. Voi olla, että matkan varrella menetetään muutama arvonlisäverosta kerättävä euro. Mutta Isossa-Britanniassa valtio on päättänyt myöntää aikapankeille verovapauden ja näin pitää ehdottomasti menetellä Suomessakin. Laajemmin toimiessaan aikapankit voivat myös konkreettisesti säästää julkisia menoja täy-dentämällä nykyisiä julkisia palveluita. Aktiivinen aikapankin toiminta ja sen yhteisöjä tukeva vaikutus voisi hyvin todennäköisesti myös vähentää tarvetta verovaroilla kustannettuihin julkisiin palveluihin, jos toiminnan seurauksena ihmiset voisivat paremmin.

Tuuli Hirvilammi

7 vastausta artikkeliin: Aikapankit, verot ja tasa-arvo

  1. Janne Louhivuori sanoo:

    Valitettavasti aikapankissa on selkeästi kysymys veronkierrosta. Ohessa lainaus verohallituksen ohjeesta Drno 508/32/2005, 12.10.2005 (löytyy osoitteesta http://www.vero.fi):

    ”Vaihtotyö ei ole verotonta talkootyötä. Vastavuoroisuuteen perustuvalla vaihtotyöllä tarkoitetaan kirjallista tai suullista sopimusta, jolla molemmat osapuolet sitoutuvat tekemään vastavuoroisesti työtä toiselle sopijapuolelle. Tällöin kyseessä on kaksi toisistaan irrallista työsopimusta tai toimeksiantoa.
    Esimerkiksi puutarha-alan yrittäjän kunnostaessa tilitoimistoyrittäjän pihan kirjanpitotyötä vastaan, kyse ei ole vastikkeettomasta talkootyöstä. Tällaisissa tapauksissa ei vältytä verotukselta sillä, että työsuoritukset kuitataan keskenään. Palkan tai palkkion määrä on summa, jonka työn teettäjä olisi muutoin joutunut maksamaan. Määrältään vähäinen naapuriapuun perustuva vaihtotyö voidaan
    kuitenkin jättää huomioon ottamatta.
    Vaihtotyön arvo on sen vuoden tuloa, jona vaihtotyö on verovelvollisen hyväksi tehty”.

    Herää myös mielenkiintoinen kysymys siitä, kuka on aikapankin tapauksessa työn teettäjä eli ennakonpidätysvelvollinen? Työsuorituksen vastaanottaja vai aikapankin webbisaitin ylläpitäjätaho?

    JL.

  2. Tuuli Hirvilammi sanoo:

    Kiitoksen kommentista. Korostan vielä, että Stadin aikapankin tarkoituksena ei ole missään mielessä edistää veronkiertoa vaan tarjota työkalu, jonka avulla ihmiset voivat saada ja vastaanottaa apua. Koska tämä veroasia nouseen usein esille, aiomme selvittää kysymystä jatkossa juristin avulla.

  3. Iikka Lovio sanoo:

    En ole juristi, enkä tunne lakia tarkoin. Mutta asiasta on mielestäni turha tehdä ongelmaa, ennen kuin se sellaisksi muodostuu. Mielestäni aikapisteiden/tovien verottaminen on käytännössä myös mahdotonta, ainakin niin, että se lisäisi verotuloja.

    Ihmiset auttavat muutenkin ystäviään, perheenjäseniään, työkavereita ja joskus jopa naapureita, odottaen vastavuoroista palvelusta. Useimmiten vastavuoroisuus on julkilausumatonta, mutta sitä silti odotetan. Aikapankissa ainoa ero tällaiseen auttamiseen on se, että siihen käytetty aika kirjataan ylös. Jos tällaista apua verotettaisiin, olisimme tilanteessa jossa auttaa saa, mutta siihen käytettyä aikaa ei saa kirjata ylös: edes ruutupaperille.

    Toisaalta, kun raha ei vaihda omistajaa, niin mikä olisi verotettava summa? Esimerkiksi naapurin koiran ulkoilutuksesta? Varsinkin jos koiranomistaja ei ikinä korvaa saamaan apua. Verottajalle huomattavasti helpompi kohde olisi kirpputori, jossa vaihdetaan ihan oikeaa rahaa.

    Jos aikapisteitä verotettaisiin, oltaisiin tilanteessa, jossa naapurin koiran ulkoilutuksesta pitäisi maksaa valtiolle. Näin jäisi naapurin koira ulkoiluttamatta ja verot myös saamatta. Kuka tahtoisi ansaita tovin, jos siitä joutuisi maksamaan valtiolle vielä oikeaa rahaa?

    Yllä kuvattu ongelma Stadin Aikapankissa: kaksi äitiä hoitaa toistensa lapsia vuorotellen, jotta saavat aikaa omille töilleen (jäsenkirje V). Jos aikapisteistä pitäisi maksaa veroa, olisi järkevämpää hoitaa lasta itse ja olla menemättä töihin. Nyt kun aikapisteitä ei veroteta, molemmat pääsevät tekemään töitä, josta he todennäköisesti myös maksavat veroa. = Verotulo kasvaa, eikä verottajan tarvitse tuhlata kallista aikaansa.

    Mielestäni on turha pelätä, että aikapankki lisäisi sellaista toimintaa, jossa puutarhuri ja tilinpitäjä kiertäisivät veroja vastavuoroisella ja tasa-arvoisella vaihdannalla. Tämän kaltainen toiminta tapahtuu ilman aikapankkiakin ja aikapankin ulkopuolella. Toisin kuin aikapankissa, tällaisissa tapauksissa varmasti neuvotellaan myös hinnasta. Kun molemmat ovat yrittäjiä ja määritelleet ajalleen jonkinlaisen hinnan, on oletettavaa, että he myös pitää kiinni hinnastaan: arvioivat puutarhatyölle hinnan ja neuvottelevat sitä vastaavan ajan tilinpitotehtäviä vastapalvelukseksi. Tallaiseen aikapankki on erittäin huono sovellus, koska hinnasta ei neuvotella.

    Aikapisteiden verotus ei vähentäisi jo tapahtuvaa veronkiertoa, mutta todennäköisesti estäisi ihmisiä auttamasta toisiaan, jolla saattaisi olla verottajan näkökulmasta myös haitallisia vaikutuksia.

  4. Moro!
    Entäpä työttömän karenssi?
    TRE pe 26.11.10 PA

  5. Aikapankkijärjestelmä (CES) on niin hieno keksintö ettei sitä kannata vero-, sotu- ja vakuutusmaksujen pelossa lytätä, vaan kehittää siitä toimiva malliratkaisu erilaisille käyttäjille. Esimerkiksi ikääntyville, vammaisille, työttömille ja alle tuhat euroa ansaitseville.

  6. Tomi sanoo:

    Janne Louhivuorelle: Aikapankissa ei ole kyse VASTAVUOROISESTA vaihtotyöstä. A tekee B:lle, B tekee C:lle, C D:lle ja ehkäpä D A:lle. Tai ehkä A ei koskaan käytä palvelua.

    Kun tuota aikoinaan selvittelin niin verottajalle tuntu olevan ok kunhan hommat pysyy pienimuotoisena toimintana eikä ne ole tekijän ammatin piiriin kuuluvia. Eli IT-osaaja voi leikata ruohoa ja parturi asentaa tietokoneita.🙂

    Mutta niinku sanottu: antaa palaa! Kitisköön verottaja sit jälkikäteen.

  7. Miffy sanoo:

    Lukematta aikaisempia kommentteja sanon:

    Vaihtopiirit ja aikapankit tekevät sitä, mitä veroilla on luvattu tehdä. Tässä asiassa on mun mielestä joka ikisen kansalaisen velvollisuus yhteisöään kohtaan harjoittaa kansalaistottelemattomuutta. Jos aikapankki veroja kiertäessään vähentää tuloerojen merkitystä, tarjoaa palveluita tasa-arvoisesti, saattaa ihmiset kohtaamaan toisensa oikeasti viranomaisbyrokratian sijaan ja lisää ihmisten hyvinvointia kaikilla tasoilla, niin onko meillä muka yhtä ainoaa syytä luopua tästä ja jatkaa verojen kokoamista sellaiselle taholle joka käyttää niitä ilman että edes pääsemme itse suuntaamaan niitä sinne missä itse näemme tarvetta?

    Aikapankkien, vaihtopiirien ja paikallisrahojen avulla on täysin mahdollista perustaa keskinäinen veron kaltainen järjestelmä jossa tarjotaan elämän edellytyksiä vanhoille ja sairaille. Lääkärikäynnitkin olisi teoriassa täysin mahdollista maksaa näin. Jos on aina mahdollista jäädä velkaa ja maksaa velka pois omalla työllään, on käytössä järjestelmä joka ei millään tavoin kannusta laiskotteluun kuten nykyiset veronsiirrot (sossutuet, työttömyyskorvaukset yms) valitettavasti tekevät.

    Haluaisin itse tehdä töitä joista on selvästi ymmärrettävää hyötyä ihmisille ympärilläni. En halua joutua tuhlaamaan omaa ja muiden aikaa byrokratiaan joka vain syö resursseja oikealta työltä – siltä työltä, joka selvästi ja ymmärrettävästi on tuottamassa meille ihmisille sitä mitä me todella haluamme. Vaikka emme ainakaan toistaiseksi voi kaikkea haluamaamme tuottaa keskenämme, voimme tehdä paljon. Tästä on hyötyä meille jokaiselle. Vaikka verottaja sanoisi mitä, meidän ei ole pakko vahingoittaa itseämme. Käytetään järkeä vaikka se olisi lakien ja säädösten kanssa ristiriidassa, jookos?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s