Vertaistuotanto

Stadin aikapankki (aikaisemmin Kumpulan vaihtopiiri) perustettiin lokakuussa 2009. Palveluita ja palveluksia vaihdetaan jäsenten välillä aikaan perustuvan luoton avulla (Stadin Aikapankissa noin 3000 jäsentä, joista kolmasosa on vaihtanut palveluja. Lisäksi Suomeen on perustettu noin 40 itsenäistä aikapankkia, joiden toiminta on kuitenkin vielä hyvin pienimuotoista). Tunti mitä tahansa verkoston toiselle jäsenelle suoritettua palvelua kirjataan jäsenen tilille Stadin aikapankin maksuvälineen, ”tovin” avulla. Aikapankki toimii on-line-palveluna Internetissä osana kansainvälistä yhteistyöverkkoa: ”Community Exchange systems (CES)”. Stadin aikapankki on siis paikallisesti toimiva mutta maailmanlaajuisesti verkostoitunut.

Esimerkkejä vaihdettavista palveluksista ovat mm. lastenhoito, puutarhan hoito, leivonta, kielten opetus ja harjoittelu, käsityötaitojen opetus ja erilaiset ongelmien ratkaisuihin liittyvät palvelut.

Tämä aikana, joina aikapankki on nyt toiminut, olemme yhä enemmän alkaneet arvostaa arvokkaita panostuksia, joita aikapankki pystyy antamaan yhteisön kestävälle hyvinvoinnille. Tämä on tullut ilmeiseksi ei pelkästään aikapankkilaisten omien kokemuksien kautta, mutta myös tutustumalla vastaaviin hankkeisiin esimerkiksi Isossa Britanniassa ja Yhdysvalloissa.

Yksilöiden näkeminen voimavarana ja vastavuoroisuuden sekä tasa-arvoisuuden lähteenä on Stadin aikapankin keskeisiä lähtökohtia. Periaatteessa kuka tahansa, niin työtön, eläkeläinen, maahanmuuttaja kuin myös nuori voi saada huomattavaa henkilökohtaista hyötyä liittymällä palveluja antavaksi mutta myös vastaanottavaksi osapuoleksi siinä vaihtoehtoisessa taloudellisessa tilassa, jonka aikapankki avaa.

”New Economics Foundation” (ks. esim. http://www.neweconomics.org) kuvailee aikapankkien vaikutuksia paikallisyhteisöihin. Aikapankki vahvistaa paikallisyhteisön taloudellista pohjaa, koska yksilöiden kyky välittää ja pitää huolta toisistaan kasvaa. Samalla syntyy kyky osallistua yhteiseen ei-materiaaliseen vaihdantatalouteen ja yhteisöä tukeviin ja eheyttäviin toimintoihin.

Aikapankki myös antaa yksilöille suuremman kontrollin omaan elämäänsä sekä vähentää uusien tarpeiden nousemista esiin, koska aikapankki lisää yhteisöjen ja yksilöiden joustavuutta ja kykyä sopeutua muutostilanteisiin. Nostamme esiin yhden esimerkin, jossa aikapankki voi näyttää merkityksensä suomalaiselle yhteiskunnalle. Uskomme että aikapankki voi näytellä myönteistä roolia poistaessaan maahanmuuttajia kohtaan tunnettuja pelkoja ja ennakkoluuloja. Aikapankki edesauttaa proaktiivisesti vastavuoroisten suhteiden syntymistä maahanmuuttajien ja valtaväestön välillä. Näin ollen on lukuisia eri toiminta-alueita, joilla aikapankki voi toimia myönteisenä virikkeenä luodessaan työvälineen palvelujen vaihtoon.

Aikapankki tekee mahdolliseksi vertaistuotanto, teorian taustalla vaikuttaa ajatus siitä, että yksilöt ja yhteisöt voivat paremmin kun yhteistyösuhteet perustuvat vastavuoroisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen.

Aikapankki voi edesauttaa julkisten osallistavien palvelujen tuottamista, kuten esimerkiksi Japanissa, Isossa Britanniassa ja Yhdysvalloissa on todettu. Passiivisista palveluiden vastaanottajista tulee näin ollen palvelujen tuottajia. Esimerkiksi yksittäinen kaupunginosa voisi päättää, että erityisesti sen nuorison tulee olla toiminnan keskipisteessä.  Kaupungin rakennusvirasto, jonka tehtävänä on rakentaa puistoja ja viheralueita, voisi tällöin myöntyä palkkaamaan nuoria työskentelemään ja yhdessä suunittelemaan viheralueita. Kaupungin alueiden vihertyminen, sekä kiinnostuneiden aikapankkilaisten mahdollisuus olla mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa puutarhatyötä julkisilla alueilla, on paikalliselle aikapankille sellaista positiivista kehitystä jota se haluaa yhteistyössä toteuttaa. Vaihdon välineinä voisi toimia esimerkiksi ansaitut työtunnit, joita vastaan saa esimerkiksi mahdollisuuden hyödyntää urheiluhallien tai uimahallien tarjontaa. Toisaalta paikallinen terveysasema voi työskennellä yhteistyössä aikapankin kanssa parantaakseen esimerkiksi mielenterveyspotilaiden tai yksinäisyydestä ja marginalisoitumisesta kärsivien potilaiden elämänlaatua.

Aikapankki tekee mahdolliseksi yksilöiden välisen vaihdannan (kuten Stadin aikapankissa on jäsenten välinen vaihto mahdollista, mutta myös yhdistykset ja organisaatiot voivat aktivoitua), yksilöiden ja eri organisaatioiden välisen vaihdannan (tietty organisaatio voi perustaa oman aikapankkinsa työskennelläkseen yhteisten päämäärien hyväksi, kuten esimerkiksi koulu tai kulttuurikeskus), organisaatioiden välisen vaihdannan (kolmannen sektorin organisaatiot voivat aikapankin kautta yhdistää voimavaransa jakaakseen taitojaan ja resurssejaan). Tässä yhteydessä on korostettava, että Aikapankin avulla on mahdollista saavuttaa paradigman muutos, jossa kuka tahansa verkostossa mukava oleva olisi myös todella palveluiden tuottaja.

Aikapankista ei tulisi kehittyä pelkästään utilitaristinen palvelu, jonka tavoitteena on vähentää kuluja ja tehostaa toimintaa. Aikapankin tavoitteena on asukkaiden olemassa olevien taitojen ja lahjojen hyödyntäminen, sellaisten kykyjen kuin lähimmäisistä välittäminen, naapuruuden ja kansalaisuuden vahvistaminen, jotka toimivat pohjana yhteisön ja yhteiskunnan demokraattiselle rakentamiselle.

Kuten NEF esittää asian, ajatukseen sisältyy olettamus, jonka mukaan työskentely paikallisyhteisöissä ei ole ainoastaan arvokasta itsessään, vaan myös ensiarvoisen tärkeää paikallistalouden tukemisen kannalta. Aikapankin avulla verkoston jäsenet voivat myös toteuttaa tarpeita, keskeinen lähtökohta on työn oikeudenmukainen jakautuminen.

Aikapankin tarkoituksena ei ole korvata kunnan tai valtion vastuuta palvelujen tuottajana. Julkinen hallinto toimii itse asiassa keskeisessä roolissa aikapankkien toiminnassa, koska niiden tehtävänä on tukea aikapankkien toimintaa paikallistasolla. Julkisen hallinnon tulisi olla mukana tunnistamassa yhteisiä tavoitteita sekä olla mukana koordinoimassa ja rakentamassa verkostoja siellä, missä aikapankki-toiminnalla on saavutettavissa hyötyjä. Toisaalta aikapankkia ei myöskään saisi päästää institutionalisoitumaan ja tätä kautta sen ei tulisi menettää energiaansa.

Uskomme että Stadin aikapankki voi toimia hyvin positiivisessa roolissa suomalaisessa yhteiskunnassa. Ei ole olemassa mitään valmista ohjetta tai suunnitelmaa siitä, miten aikapankin tulisi toimia jatkossa, mutta mahdollisuudet vaikuttavat olevan loputtomia. Haluamme olla mukana kehittämässä aikapankin toimintatapoja, ja edesauttaa sen leviämistä yksilöiden ja yhteisöjen piirissä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Ruby van der Wekken, 2010. Päivitetty 21.9.2013.
Kirjoitus perustuu ”New Economics Foundation” (NEF) ajatteluun

Stadin Aikapankki, Vertaistuotanto ja Solidarisuus talous
Esitys Stadin Aikapankista, Mitä Aikapankki?, ja miten me voidaan käyttaa sen.
Ruby van der Wekken, kuvat Sanna Pellicioni (päivitetty 17.02.2011)

Aikapankkit ja Julkisyhteisöt
Miten Aikapankkit voivat toimia osana sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmiä?
Tuuli Hirvilammi ja Iikka Lovio