Paikallistalous ja Aikapankki

Paikallistalous, globaali vastuu ja Aikapankki

Helsingin aikapankki perustettiin lokakuussa 2009. Nyt siihen on liittynyt puolitoistatuhatta ihmistä ja muilla paikkakunnilla on perustettu 28 aikapankkia, joissa jäsenet vaihtavat palveluja käyttäen aikapisteitä eli krediittejä. Yksi tunti mitä tahansa työtä on hinnoiteltu aikapankin valuutalla – Stadin aikapankin tapauksessa ”tovilla”, joita vaihdettiin vuonna 2011 noin 2200.

Stadin Aikapankin jäseneksi voivat liittyä yhtä hyvin yksilöt kuin osuuskunnat ja yhdistyksetkin. Katso, mitkä yhteisöt ovat liittyneet mukaan

Sitä luonnehtii jäsenten luoma käsite – arvo -kartta, joka ohjaa ja määrittelee toimintaa. Kartan käsitteet ja arvot viittaavat vuorovaikutussuhteita kehittäviin toimintoihin, jotka edistävät tasa-arvoa, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja ekologista kestävyyttä. Tutustu arvoihin täälle

Paikallistalous — paikallisvaluutta — paikallisvero
Vaikkakin aikapankista puhuttaessa ei tavallisesti ajatella ammattimaisesti tehtyä työtä, toisinaan kyse on kuitenkin juuri siitä. Samalla Stadin Aikapankissa käytetty ”tovi” toimii valuuttana jota voisi määritellä paikalliseksi. Nämä molemmat seikat tekevät Stadin Aikapankista jo olemassa olevan, aktiivisen, paikallistalous-systeemin. Tällainen toiminta — näköalana paikallistalouden rakentaminen tasa-arvon, yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja taloudellisen kestävyyden pohjalta — soveltuu laajemminkin työkaluksi kulttuurin ja rakenteiden muutoksille. On kuitenkin selvä, että jotta aikapankin toiminta voisi saada voimistuvan ja virallisen aseman Helsingin kaupungin paikallistaloutena, on vero kysymykseen löydettävä toimiva ratkaisu.

Stadin aikapankki kerää jo nyt kaikista vaihdoista ”veroa”, 4%, jolla kustannetaan jäsenten Aikapankille tekemä työ. STAP ydinryhmä haluaa ehdottaa jäsenille STAP:in sisäisen veron uusia käyttömahdollisuuksia. Yksi tälläinen olisi, että jäsenet voisivat ehdottaa muutama kohdetta johon ylimääräiset tovit yhteistilillä voitaisiin kohdentaa. Päätökset tehtäisiin äännestämällä ja toveja jaettaisiin kohteille äännestystulosten mukaisesti. Tällä tavoin voitaisiin esim. tukea resurssinomaisesti jokun kamppanjan allekirjoituslistan kokoamista, tai jokun merkistevän yhteisöllisen tilan luomisessa. (Jos siihen olisi tarvetta, tästä olemassa olevasta ”sisäisestä” verotuksesta voisi tulla virallinen ”tovi-vero”. Kuntien ja kaupunkien kanssa voisi harjoittaa toviverotuksen suhteen monenlaista yhteistyötä).

Aikapankkia ei saisi käyttää julkisten menojen keinotekoiseen säästämiseen. Päinvastoin, tovi-veroa voisi käyttää erinäköisiin hankkeisiin joissa panostettaisiin yhteisöjen voimistamiseen, arvojen luomiseen ja juurruttamiseen sekä julkisen tilan haltuunottoon ihmisten arvojen mukaisesti. Tämä lisäisi ihmisten itsemääräämisoikeutta ja tukisi yhteisöjen vapaata, avointa toimintaa. Samalla, aikapankin työpanosten tasavertaisuus — jokainen tehty työtunti on samanarvoista työstä riippumatta — luo uuden tyyppistä kulttuurista ajattelu jossa jokaisen ihmisen osallistumista arvotetaan tasavertaisesti, sosiaalisesta taustasta riippumatta. Jos kuntien kanssa yhteistyössä toteutettuna, kaupunki voisi siis tovi-verotuksen avulla ja aktiivisen yhteistyön kautta tukea paikallistalouden kasvua Helsingissä ja sen rakentavia arvoja.

Eettistä, osallistavaa lähiluomuruokaa — Aikapankki tukena
Myös Suomessa luomuruoasta on tullut iso bisnes, mikä tarkoittaa että luomuruokakin on tuotettava halvalla, jos mielii kilpailla hinnoissa muiden luomutuotteiden kanssa. Käytännössä se merkitsee liian pieniä palkkoja merkittävän työn tekijöille sekä mahdollisuutta keskittyä vain muutaman lajin viljelyyn. Luomutilaosuuskunta tai vaikka pienemmässä skaalassa ruokaosuuskunta joka vuokraa pellon ja viljelijän pyrkii kuitenkin tuottamaan ruokaa eettisesti ja monipuolisesti, mihin tarvitaan enemmän ihmisiä ja reilua palkkausta. Aikapankin kautta osuuskuntien ulkopuoliset ihmiset voivat osallistua tilan eri töihin ja talkoisiin ja tovit tarjoavat vaihtoehtoisen korvauksen työstä. Luomutila tai ruokaosuuskunta voi puolestaan jakaa osan sadosta toveja vastaan Aikapankin jäsenille. Näin luomuruoka löytää tiensä useampiin ruokapöytiin ja kauppojen luomutarjonta laajenee. Aikapankki on yksi väline eettisen ja osallistuvan ruoan tuotannon tukemiseksi. Kaiken kaikkiaan voimme sanoa, että aikapankin toiminta on hyvin paikallista jolla on vaikuttavat globaaliset seurauksensa.

Niklas Toivakainen ja Ruby van der Wekken (Toukokuu 2012)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s